Päiväni murmelina

Tehtiin kuvakirja. Saatiin mielikuvitella itsemme kaikenlaisiksi asioiksi, joita oltaisiin, jos ei oltaisi me itse. Ensimmäiset viisi aihealuetta etukäteen määrättyjä, viimeinen itse keksitty.

Tunnustan ja kerron näin etukäteen, että piirrustaitoni eivät hivo pilviä, eivät mene edes läheltä. Rohkaisin kuitenkin itseni ja toin raapustukseni julkisuuteen.

















Näistä otettiin vielä kopiot puolikkaaseen kokooon ja kuvat väritettiin maksimissaan neljää väriä käyttäen. Jokaisessa kuvassa piti käyttää kaikkia valitsemiaan värejä. Tykkäsin kuitenkin mustavalkoversioista enemmän ja siksi laitoin ne nettiin. Värillinen versio meni sitäpaitsi opettajalle.
(Toisella sivulla lukihärö! Siellä pitäisi lukea 'visuaalisista', ei 'visuaalista'. Annattehan tämän anteeksi? Huomasin vasta äsken ja tein tuon sisällysluettelon yöllä 00:00 aikoihin, joten se selittänee jotakin.)

Ei näillä ihan Taikkiin mennä. :)

Kauhujen teatteri (vol. 2)

Musikaalilavan rakentaminen jatkui tänään.
Sketsuppia!



Kämmäsin tuon parvekekaiteen ja siksi siinä on vain muutama tolppa. Tosin nyt sujuu ohjelman käyttö jo paremmin kuin viimeksi.

Indiana Jones ja Tuomion temppeli

(Temppeli, joka koitui lähinnä omaksi turmiokseni ja tuomiokseni.)

Ei ollut perjantaina koulua. Saatiin etätehtäväksi Ateenan Akropolis-kukkula. Piti selvittää mitä kaikkea sieltä löytyy ja miten ja koska ne on sinne tehty. Tiedonhaun päätteeksi piti valita alueelta jokin yksityiskohta ja muovata se kaikille rakkaasta plastoliinista.

Kirjallista selvitystä tuli nelisen sivua ja sen tekeminen nieli vähän turhankin paljon aikaa. Osittain siitä syystä sain plastoliinipienoismallin vasta nyt valmiiksi.

Saanko esitellä, Athene Niken temppeli (Nike oli voiton jumala, temppeli oli siveettömän voiton temppeli):





Ei ole mikään priima tämäkään.
Esimerkiksi portaikko puuttuu.

Ehkä sitten kahden vuoden päästä sujuu tämäkin paremmin. Toivottavasti.

Kauhujen teatteri

Lisää SketchUpia. Tälläkertaa tehtiin lava musikaaliin. Näyttelijät tulevat sitten sulkahatut päässä, käsiään hassusti heilutellen, portaita alas.

Keskenhän tämä sitten jäi ja hassulta näyttää. Ensi kerralla ehkä loppuun.



Siellä se Bruce taas pyörii. :)

Mysteries of Egypt

Aikamoisia pyramideja.

Niin. Saatiin tehtäväksi väkertää plastoliinista Gizan pyramidialue. Tehtävä ei ollut mikään helppo. Ensin piti selvittää mitä kaikkea alueelta löytyy. Seuraavaksi täytyi laskelmoida minkä kokoisia pyramideista voi tehdä. Päädyin tekemään pelkät pyramidit ja Sfinksin. Aluueella oli temppeleitä ja teitä, mutta koin pyramidit oleellisempana osana tehtävää.

Vinojahan niistä tuli ja tehtävän olisi voinut tehdä vielä huolellisemmin ja antaumuksellisemmin, mutta tässä ne nyt kuitenkin ovat: kaltevat pyramidit ja Sfinksi.


Värit päin prinkkalaa, anteeksi.

Liftari

Tein plastoliinista vasemman käden peukalon.
Se on 2:1.
Onnistumisesta en sano mitään. No sen voin kertoa, että parempikin siitä olisi voinut tulla. Se jäi ehkä aavistuksen verran liian lyhyeksi.




Nyt voi mennä uuden peukalon kanssa liftaamaan ja aiheuttamaan hämmennystä autoilijoissa. :)

The Last House on the Left

Tänään tutustuimme SketchUpiin. Kaikenlaista sieltä löytyy. Tehtiin jonkunlaiset talotkin. Keskenhän se tietenkin jäi, mutta piti julkaista täällä, kun käsky kävi.

Tässä se siis on, minun taloni.



Jälkikirjoitus:
Tajusin, että tuon ukon nimi on Bruce. Onkohan se joku Bruce Wayne, vaiko mikäkö? Se muuttuu ihan varmasti Pätmäniksi öisin. Tidididididididi...

Kuutamolla

Tänään työstettiin puuta. Edistyin myös jiirikehyksissäni. Nyt puuttuuu enää kuva.


Pitäisi tehdä plastoliinista vasemman käden peukalo koossa 2:1. Lisäksi tarttis piirtää parit perspektiivikuvat. Molemmat tarttis vielä olla huomenna kahteentoista mennessä valmiit. Viikonloppuna ei meinaan oikein voi tehdä koulujuttuja. Tai kai sitä voisi, mutta miksi ihmeessä raahaisin paperia ja viivoittimen sekä köntsän plastoliinia Rovaniemelle?

Olen sitäpaitsi lähes täysin pihalla kaikesta perspektiiviin liittyvästä. Asiaa ei yhtään helpota se, että nyt on läksynä ihana rakennelma portaita ja kaariportteja jne. En tiedä onko perspektiivi liian matemaattista minulle, vai olenko muuten vain ihan pihalla. Nyt tarttis kyllä potkia itteään perseelle ja yrittää oikeasti.

Huomenna olisi tarkoitus muumioida Vilijonkka.

Lasisydän (1976)

Lasisia juttuja ei ole mitenkään helppo piirtää. Tosin, minulle nyt ei ole minkäänlainen piirtäminen helppoa...

Piirrettiin laseja. Silkkipaperia ja liitua käytettiin apuna. En kyllä voi sanoa oman tekeleeni näyttävän laseilta. Tosin kolmas lasi näyttää jo huomattavasti enemmän lasilta kuin ensimmäinen ja toinen. Seuraavaksi olisi tarkoitus etsiä omavalintainen kuva lasiesineestä ja käydä sen kanssa sama prosessi läpi. Tahdon piirtää lasisen sydämen. Semmoisen hauraan ja hennon. Rakkaudella puhalletun.


Lasit, ensimmäinen harjoitus. Skanneri söi värit ja vinossakin se kuva näyttäisi muokkausyrityksistä huolimatta olevan, mutta älkäähän huomatko moisia seikkoja.

Kotiläksyä saatiin, koska maanantaina ei ole kulttuurihistorian tunteja. Minun on tarkoitus ottaa selvää kaikenlaisesta Juhannukseen, Margaretan päivään ja Jaakon päivään liittyvää: uskomuksia, juhlimistapoja, rituaaleja, ruokailutottumuksia. (saattaa olla muuten nuo päivät jotain ihan muuta todellisuudessa, muistiinpanot jäi Millan autoon).

Tein ensin kyllä kuvakirjaa itsestäni, mutta sain käskyn siityä laseihin etten jäisi muista kauheesti jälkeen (kuvakirjaa on kuitenkin piirrelty heti tokasta viikosta lähtien, eli kolme viikkoa kohta). Ei siitä kuvakirjan tekemisestä tule mitään, kun en ole koskaan tyytyväinen tuottamaani jälkeen. Söherrän ja töhräilen aina vaan uutta ja uutta, eikä koskaan tule valmista. Tuntuu, että en osaisi piirtää ollenkaan. Miksi pitää valita niin vaikeita piirrettäviä. Kaikista maailman vaihtoehdoista päätin piirtää muun muassa kameran. Miksi ihmeessä?!